10/16/2012

Rakastakaa syksyä edes jotenki, niin mäki yritän tehä.
Rakastakaa teille tärkeimpiä ihmisiä niin paljon kun vaan pystytte, niin mäki aion tehä.
Rakastakaa kaikkea mitä teille on annettu, niin mäki aion tehä.
Olkaa kiitollisia siitä että saatte elää, niin mäki aion olla.
Ainii, muistakaa myös tehä läksyt, niin mäki aion tehä..





10/15/2012

sydän lyö bum bum bum


  
Isi kävi Lontoossa ja toi sieltä tuliaisia. Ihan täydellinen toi koru, väri ja sydän ah unelma. Noi on
 kuulemma ihan aitoja helmiä hihi. Suklaa maistuu aina, okeiokei annoin suurimman osan mun
 pikkuveljelle ku toinen pikkuveikka ryöväs siltä toiselta niitä!! Mulla on tosi onnellinen fiilis ja 
oon tosi tyytyväinen, että sain näinki ihanan perheen ja parhaan isin. Vaikka onki taas tää päivä
 menny tapellessa ja huutaessa äipsynkanssa ni emmä silti sitä tarkota että sitä vihaisin. En
 haluu, että mun porukat luulee mua vielä semmoseks pikkukakaraks joka ei ymmärrä mistään
 mitään. Aion kantaa vastuun teoistani ja kestän seuraukset. Tein siis taas tyhmyyksiä ja 
vaikken oikeesti ees mitään pahaa tehty nii multa otettiin skoba pois viikoksi.

Otin parit nassukuvat ennenku lähin ulos kattelee kavruja. Näytän ihan oudolta näissä kuvissa, 
en tiiä miks mutta näytän silti. Laatu ei oikeesti oo kuvissa toi mutta muokkasin niitä tollai ni 
aivan sama. Mun pitäs tehä vielä yhet läksyt vaikkei huvittais, ja pitäs nukkuakki joskus 
univelkoja pois. Eihän se onnistu ku aina vaan istun täälä koneella. On ihan tajuton ikävä 
isoveikkaa ja ootan innolla syyslomaa, että pääsen taas tekemää kaikkea hauskaa ihanien 
kanssa. Viikonloppuna onneks pääsee rentoutumaa vaasaa kylpylää porukoittenkans!! 

10/14/2012

heinäsaari 12-14.10



Ai mitäkö mun puhelimelle kävi, no tota mä en tiiä oikeestaa itekkää. Vissiinki se laturi 
hommeli sanoi itsensä irti koska ei enää latautunu ni vietiin se huoltoon. Mulle ostettiin erittäin
hieno ja kätevä kapula, tässä löytyyki kaikki toiminnot mitä tarviin. On puhelin ollu mulla ehkä 
viikon suunnilleen ja ehtiny jo hukkua heinäsaareen ja lennelly kauppojen lattioille jne. Asiasta 
kukkaruukkuun tykkäättekö mun koirasta? Hyvä, mäki tykkään. 





Perjantaina pakkasin kamat kasaan ja lähettiin tytsyjenkans heinäsaareen isosleirille. Oli ihan 
tajuttoman mukavaa ja tutustu pariin uuteen ihmiseenki sielä. Ihan randomisti oltiin isolla 
tyttöporukalla samassa kämpässä ja siltä kuulostiki. Nukuttiin Jonnankans samassa sängyssä
 ja viimenen yö seikkailtiin jätkien kämpillä. Ruoka oli tajuttoman pahaa, ei sellasta voi syöttää 
ees porsaille. Meininki oli mahtava ja seura tosi jees. Sai kunnolla jotain muuta ajateltavaa 
hetkeks, eikä tarvinu surustella yksinää jossain nurkassa. Tottakai oli haikeitaki hetkiä, mutta 
tytsyt oli vierellä ni ei hätää. Oon toivottavasti miettiny pääni nyt tarpeeks halki ja päätökseni 
tehty. Ken tietääkään mistä päätöksestä puhun, se selviää ehkä joskus.

 



10/09/2012

annan ittestäni kaiken mut tää on niin vaikeet.


 " annan ittestäni kaiken mut tää on niin vaikeet ~ sä olit oikee mulle ja tää tunne, sattuu nähä kun sä pois   meet ~ meil oli hetkemme, ja lupaan muistaa ne. kuva meist yhdessä, tauluun ikuistan sen. ~ miten uskallan enää kehenkään rakastuu? ~

 Elämä menny ihan sekasin parin päivän aikana. Maailman rakkaimman ihmisen menettäminen ja ikuinen pelon tunne ei tunnu hyvältä just nyt. Toisaalta ajattelen asioita positiivisesti ja toivon, että päätökset on ollu oikeita tähän mennessä. Seuraukset ei oo mitkään parhaimmat, mutta oon vahva ja kestän kyllä. Puran pahaa oloa muihin ihmisiin, toisaalta taas pidän asioita niin kauan sisälläni, että on pakko itkeä ja huutaa ne ulos. Sisältäpäin aivan tyhjä ja olo on ku ois katujyrän alle jääny. Siinä syyt miksi täällä ollu niin hiljasta. Ehkä joku ymmärtää, joku ei. Vietin mun elämän parhaimmat päivät, joita kesti n.4kuukautta. Kultaset muistot on ainuut mitä on jäljellä siitä kaikesta, mutta en muistele mitään pahalla. 


Toisaalta oli ihan täydellinen viikonloppu vaikka tapahtuki paljon vastoinkäymisiä. Tajusin kuinka paljon mulla on ystäviä, jotka merkkaa mulle enemmän ku mikään muu. Tajusin miten paljon voin menettää omien tyhmyyksien takia ja tajusin miten paljon harmia oon omaa elämääni saanu aikaan. Oon kyllä viettäny ihan täydellisiä päiviä tässä viime aikoina mulle tärkeitten ihmistenkanssa. Taas on parhaimmat kaverit vierellä, jotka tukee ja piristää aina. Rakastan syksyä, noita värejä ja sitä rauhallisuuden tunnetta mikä tulee ku yksin kävelee tuola kaduilla. Toivon, että saan pian mun elämän takasin raiteilleen ja voin jatkaa edes jotenki normaalisti eteenpäin.