12/10/2012

miten? miksi? milloin? kuka?

Miten aina onnistun löytämään itseni tästä tilanteesta? Viikko sitten, kaikki oli todella hyvin. Tiesin mistä pitää
 kiinni ja ketkä ovat ne ihmiset joita tarvitsen. Nyt olen taas menettämässä sen kaiken. Kaikki menee aivan 
päin jotain enkä osaa korjata asioita. Alan tajuta, kuinka itsekäs osaan olla ja minkälainen ihminen minusta on 
tullut. Koulu ei kiinnosta pätkääkään ja sen huomaa 4½ numeroista. Ruoka ei maistu ja tekee vaan mieli 
juosta ulkona pahuuksien perässä.




















Parhaat puoleni tulee esille kun pääsen kunnolla olemaan oma itseni. Miksi puran itseäni ja kerron asioitani 
tänne? Siihen on monia syitä. Tänne on helppo kirjoittaa ja tunteet vaan purkaantuu kun tietää, että saa 
päästää asioita ulos pään sisältä. Ajattelu tapa on tottakai kaikilla erilainen, mutta tämä on minun näkökulmani 
asioista. Kuvat kertoo aika paljon myös tän hetkisestä tilanteesta ja elämästä. Ei välttämättä kaikki liity ihan 
niinkään tähän, mutta inspiraatiotainspiraatiota. Ihmiset koulussa ja vapaa-ajalla, saa mut miettimään mitä mä 
oikeesti elämältä haluan. Ketkä oikeesti sopii mun elämään ja keiden kuuluu viettää ne parhaat hetket mun 
kanssa. En osaa enää hallita itseäni, asiat vaan  menee ja menee niinku niitten ehkä kuuluuki mennä.
























Haluan muuttua ihmisenä. Haluan muuttaa elämäntapaani, vaikka olenkin vasta 15-vuotias. Kokeilunhaluinen 
nuori. Tiedän silti mitä elämältä tahdon. Olen laatinut suunnitelmat jo valmiiksi. En välttämättä kirjoittanut niitä
 ylös, mutta pääni sisältä löytyy vastaus kaikkeen, mikä liittyy tulevaisuuteen. Haluan muuttaa pois 
mahdollisimman pian. Ei en halua pois perheeni luolta. Haluan omaa tilaa ja omaa rauhaa, niin saisin asiat 
ehkä sujumaan. Mielialanvaihtelut ovat suuri osa elämääni tälläkin hetkellä. Olo on sekava ja itkuinen. 
Toisaalta tahtoisin vaan hymyillä ja nauraa koko loppu elämäni.

























Aina ei välttämättä saa mitä haluaa. Tiedän sen. Aion silti tehdä  jotain  tulevaisuuteni eteen, jotta saisin edes 
jotain, mitä olen suunnitellut elämältäni. Tiedän itse mitä näillä asioilla tarkoitan, kaikki eivät välttämättä 
ymmärrä edes mistä puhun. Yritän selvittää päätäni ja ajatuksiani kirjoittamalla tänne. Vastaan päässäni näihin
 kysymyksiin: Mitä tulevaisuudelta haluan? Mihin olen menettänyt tärkeimmät ihmiset ympäriltäni? Miksi 
kaikki kaunis katoaa? Miten saan elämäni järjestykseen? Miksi olen tälläinen kuin olen?





















En osaa sanoa, miten menetän tärkeitä ihmisiä ympäriltäni päivä päivältä vaan enemmän. Miten olen 
onnistunut saamaan itseni tähän tilanteeseen. Tiedän, mistä välitän ja mitä en tahdo menettää. Tiedän 
pystyväni tekemään asioiden eteen kaikkeni, mutta miksen tee? Muutosta ei vaan tapahdu. En välttämättä 
halua sen tapahtuvan, voisiko se olla syy tähän. Hoen itselleni päivästä toiseen, että ystävät ovat tärkeintä 
elämässä. Enää en tiedä meneekö se niin. Ihmiset, jotka sanovat välittävänsä minusta ja haluavat asioiden 
muuttuvan, eivät myöskään tee asioiden eteen mitään. Olo on yksinäinen näiden asioiden suhteen. Ajatuskin 
yhdenkin läheisen menettämisestä, hajottaa sisällä olevaa minääni. Positiivinen nuori tyttö tietää mitä 
elämältään tahtoo. Sosiaalisuus on kohdallaan, mutta itsevarmuus puuttuu?

7 kommenttia:

  1. Anonyymi8:20 ap.

    Mä odotin tätä tekstiä sulta ja tää on rehellisesti täyttä faktaa. Hyvä, et myönnät itelles miten asiat on, mut jotenkin niiden muuttaminen ei vaan vakuuta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tiedän. yritän ja yritän. taistelen vastaan mut en vaan saa itteeni haluumaan/muuttumaan mihinkään. en osaa selittää sitä.

      Poista
  2. Anonyymi10:58 ap.

    älä yritä muuttaa sitä mitä sä oot. jokanen on täydellinen semmosena ku on.
    jos joku ei hyväksy sua tommosena, se ei oo sun arvonen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ei se oo noin helppoo. hankalaa ku ei kukaa nykyää hyväksy tälläsenä. menetän kaiken.

      Poista
  3. Anonyymi11:16 ap.

    Tämä teksti on kuin suoraan itse kirjoittamani jonkun 3 vuoden takaa. Sama tilanne on ollut myös itselläni takana, ehkä hieman vain nuorempana kuin sinulla. Kasin numerot vaihtuivat niihin nelosiin ja vitosiin, 12 ystävää muuttui kahteen ja ikävä kyllä lopultas se mehupullo viinapulloon.

    Itse en saanut myöskään mistään kiinni enkä asioita ja itseäni muutettua vaikka kuinka halusin.
    Pelastuin hakemalla kauas opiskelemaan missä muutin asuntolaan. Opiskelupaikka ei ollut sitä mitä alunperin aina suunnittelin ja halusin, koska arvosanat eivät olleet lähelläkään sitä luokkaa.
    Sain kuitenkin paljon vastuuta, rauhaa, ja aikaa miettiä kuka olla ja mitä tehdä. Myös lopulta ne ystävät jotka hylkäsivät ja keitä menetin, katuivat vielä, ja sain uusia paljon paljon parempia ystäviä tilalle.

    En sano että itselläsi olisi sama tilanne, mutta jotain samaa näistäkin tarinoista ehkä löytyy?

    Kannattaa ihan tosissaan noin nuorena miettiä mikä on tulevaisuudenkin kannalta tärkeää. Niin pahalta kuin se tuntuukaan, joskus on otettava itseään niskasta kiinni. Tuollaisina hetkinä mieti kaikki positiivinen elämästäsi, ja hoida asiat yksi kerrallaan.
    Myös puhuminen jollekkin luotettavalle ja kuuntelevalle auttaa. Vaikkakin tuntuisi että omat murheesi ei olisi muiden silmissä suuria, muista että itselle ne on aina suuria.

    VastaaPoista