11/30/2012
mä en halua talvea
Pieni myrsky tais meiän pihalla olla nimittäin kasvihuone päätti toteuttaa helikopterin
unelmaansa, mutta matka näytti jäävän aika lyhyeen.. Pieni järkytys tais olla ku porukat huus
aamulla, että joku on vissiin rakentanu mökin meiän takapihalle. Lähempää ku katto ni kappas
se oliki vaan meiän kasvihuone. Alemmassa kuvassa näkyy jämät siitä haha!
Sain maailman ihanimman joulukalenterin, jonka pääsenki jo huomenna avaamaan.
Luonteeltani oon kuulemma ku pikkumyy ni sen takia toi kalenteri oli paras vaihtoehto mulle.
Hah ilkeetä, mutta ihan söpö tuo on. En välttämättä jaksais tehä mitään koulujuttua ja saatiin
tänään jaksotodistukset eli oon juuri syöksymässä masennuksen saloihin. Pakkopakkopakko
ottaa ittee niskasta kiinni, että sais ees jonkunlaisen paikan sitte syksyks. Valitettavasti mä
vihaan talvea yli kaiken. En halua mennä ulos, koska sielä jäätyy sormet ja naama pahiten.
Lunta tulee naamaan kilokaupalla ja sitte itkettää. Kävely reissu taitaa tänään illalla tulla, jos
aion launeelle reippailla. Hyrr kylmä!
11/25/2012
jesse kaikuranta - järjetön rakkaus
Ei sitä voi käsittää, niin pieni ja viaton tyttö. Ei, me ei pahemmin tunnettu toisiamme, mutta
varmasti Jossu tiesi mut ja hyvin. Molemmilla sama harrastus, nähty talleilla ja keskustassa.
Toivoin aina, että voisin kunnolla tutustua tyttöön, joka on todella kaunis ja vaikuttaa mukavalta.
En ehtinyt, en voi ymmärtää tätä tilannetta. Tiedän miltä tuntuu menettää läheinen, todella
läheinen, perheenjäsen. Ystävää en ole koskaan menettänyt, mutta kerta se on
ensimmäinenkin. Aina yksi menetys pistää miettimään oma elämää ja sitä, miten kannattaa
elää päivä kerrallaan, koskaan ei tiedä mitä huominen tuo tullessaan.
varmasti Jossu tiesi mut ja hyvin. Molemmilla sama harrastus, nähty talleilla ja keskustassa.
Toivoin aina, että voisin kunnolla tutustua tyttöön, joka on todella kaunis ja vaikuttaa mukavalta.
En ehtinyt, en voi ymmärtää tätä tilannetta. Tiedän miltä tuntuu menettää läheinen, todella
läheinen, perheenjäsen. Ystävää en ole koskaan menettänyt, mutta kerta se on
ensimmäinenkin. Aina yksi menetys pistää miettimään oma elämää ja sitä, miten kannattaa
elää päivä kerrallaan, koskaan ei tiedä mitä huominen tuo tullessaan.
11/19/2012
marraskuu
Aimitennii vähän hiljasta ollu täällä puolella. Käyn kyllä bloggerissa joka päivä, mut en vaan
tiedä mitä mä tänne kirjottaisin. Päätin ottaa itteeni niskasta ja rustaa tänne nyt jotain. Asiat
alkaa sujua just niinku niitten pitääki. En oo ollu koulussa yli viikkoon, koska on kahen viikon
tetti menossa. Ollaan Jonnankans päiväkodissa ja ai että miten ihanaa sielä on. Oon aivan
rakastunu niihin lapsiin ja voisin jäädä sinne vaikka koko loppu elämäks mielummin ku menisin
kouluun. Sielä saa aina muuta ajateltavaa ja saan olla just sen työn parissa mitä tahtoisinki
tehdä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)